Näin tämä perhe sai paremman sisäilman

Signe Marie Sørensen ja Kjetil Bendiksen asuvat 11- ja 6-vuotiaiden lastensa kanssa vanhassa talossa Oslossa. Signe Marie on allergia-altis ja pelkää heikkolaatuisen huoneilman pahentavan oireita. ”Meillä on ollut ongelmia korkean ilmankosteuden kanssa. Talvella makuuhuoneemme ikkunoissa on ollut kuivunutta kastetta. Lisäksi olemme löytäneet niistä hometta”, hän sanoo. He tietävät myös asuvansa alueella, jossa on korkea radon-pitoisuus. Lisäksi heidän vuonna 1912 rakennettu kolmikerroksinen talonsa on huonosti ilmastoitu.

”Ei ole helppoa ylläpitää tasaista ilmanlaatua vanhassa ja huonosti ilmastoidussa talossa. Meillä on ollut myös ongelmia korkean hiilidioksidipitoiduusen kanssa silloin, kun luonamme on majoittunut vieraita”, Kjetil kertoo. ”Airthings on ollut erinomainen opas radon-tasojen ja ilmanlaadun mittaamiseen, mutta kaikki tuulettaminen on tehnyt talosta kylmemmän. Kaikki se raikas ilma näkyy kyllä myös sähkölaskussa”, hän sanoo. ”Toivottavasti tuuletus alentaa radon-tasoja. Muuten meidän tulee parantaa kellarin ilmanvaihtoa entisestään”, Kjetil tuumaa.

”Joinakin päivinä radon-lukemat nousevat yli 100, mutta se ei itsessään anna vielä syytä paniikkiin. Nämä lukemat voivat vaihdella suurestikin, mutta niiden tulisi kuitenkin pysyä tämän lukeman alapuolella”, kertoo Erlend Bolle Airthingsiltä. ”Siirtämällä Airthings-pääyksikön kellariin, saat selkeämmän kuvan sen tilanteesta sekä ilmastoituna, että ilmastoimattomana. Tämän perheen kohdalla lukemat näyttävät pitkälti normaaleilta”, Bolle sanoo. Enemmänkin hän on huolissaan talon korkeasta ilmankosteudesta:

”Kuivaavatko he usein pyykkiä makuuhuoneessa? Ilmankosteus on lähes jatkuvasti 60 % ja 70 % välillä. Tämä vaikuttaa osaltaan ikkunoihin kerääntyvään kosteuteen ja se tulisi korjata. Parempi ilmastointi tai ilmankuivain tekee ihmeitä kosteudelle ja lieventää samalla allergiaoireita. Korkea ilmankosteus saattaa myös lisätä kankaiden, lakanoiden ja peittojen pölypunkkeja.”